MUTTA jos katsotaan tapauksia, joissa itse oikeuslaitos ja sen korkeimmat asteet
osallistuvat ihmisoikeusrikkomukseen (selkeässä lakiin pohjautuvassa asiassa
josta on olemassa pitävät, viranomaisen vahvistamat todisteet), sellaisessa
tapauksessa oikeuslaitoksen ja Suomen valtion tulisi hävetä silmät päästään.
Olen toiveikas, että Lauri Lehtimaja ottaisi nyt selvää, onko tällaisia
tapauksia enemmän kuin kolme. Pelkäänpä, että on. Kaikki eivät vaan jaksa
taistella ihmisoikeuksiensa puolesta oikeuslaitoksen raskasta ja kalliiksi
tulevaa koneistoa vastaan, joka toimii omana tuomioistuimenaan (kanne hylätään,
ei aiheuta toimenpiteitä, jne.) ja jonka
selkeät päätösvirheet peittelee Suomen sosiaalisesti korruptoitunut oikeusvalvonta.
Tarjoan tilaisuuden tutustua yhden tapauksen
todistusaineistoon ja sen tuomioihin, vilpittömän oman arvion tekemiseksi tapauksen ihmisoikeudellisuudesta ja lainmukaisuudesta:
Asian epäilijöiden kannattaa tutustua koko aineistoon:
Ensimmäinen päätös raastuvanoikeudesta 1989 oli RO:n seuraavan, vuoden 1993 päätöksen mukainen eli lain
mukaisen omistusoikeuden toteava. Molemmat vietiin vastapuolen toimesta hoviin.
Hovioikeus
kumoaa ensimmäisen päätöksen 1990 >
kannattaa lukea hovin perusteet, ne ovat todella
käsittämättömät jos vertaa todistusaineistoon ja virallisiin asiakirjoihin (linkit alinna. Otsake alkaa: "Todistusaineistoa...").
Oikeustieteen professori Klamin lausunto hovioikeuden 1990
päätöksen oikeudenmukaisuudesta >
Vaasan hovioikeuden edustajan lausuma Helsingin päätöksestä
>
KKO:n
päätös "~emme voi käsitellä näyttökysymyksiä" 1990 >
29.11.1990 KKO, valituslupaa ei anneta.
Allekirjoitus: virkaa toimittava esittelijäneuvos Gert Johansson.
Lehikoinen kysyi Esittelijä viskaali Gert Johanssonilta, että "mihin meidän
prosessi kaatui". Hän sanoi, että "KKO ei käsittele näyttökysymyksiä sen estää
laki". Hän sanoi, "kyllä kaikki KKO.n viisi jäsentä olivat samaa mieltä,
että kyllä Etelätuonti Oy:lle kuuluvat varastotilat yhtiöjärjestyksen mukaan".
Hän pyysi minua kääntymään asianajajani puoleen. Hän sanoi: "on ajettava asia
uudelleen". Hovioikeus oli tarkoituksella kirjannut päätöksensä perusteettomasti muotoon
"näyttöä ei ole", näin se pelasi KKO:n ulos AsOy:n hyväksi.
Hovioikeuden presidentin kanssa käyty puhelu 1992 >
Vastapuolen ja hovioikeuden uhkailua 1992 >
Raastuvanoikeuden
2. päätös 1993 > Noudattaa ensimmäisen RO:n päätöksen linjaa, perustuen
asunto-osakeyhtiölakiin ja oikeudelle luovutettuun todistusaineistoon ja
omistusoikeuden kirjaaviin virallisiin dokumentteihin. Vastapuoli vei asian jälleen hoviin.
Vastine hovioikeudelle 1994 >
Hovioikeus
kumoaa jälleen RO:n päätöksen 1995 > sisältää oikeudessa tehdyn asiakirjamanipulaation (tekstimuodon väärennöksen tuomioperusteissa). Onko hovioikeuden tuomarilla oikeus muuttaa todistusainestossa olevan omistusasiakirjan tekstiä? KKO päätti siunaamalla hovin tuomion, että ON, eli osallistui omistusoikeuden riistoon ja tuomiovirheen peittelyyn. Omistusasiakirjan tekstin siteeraaminen "luovasti", oli sen mukaan ihan laillista. Muualla, kuin suomalaisessa oikeudessa, samaa tekoa tulisi kutsua omistusiakirjan oleellisen tiedon väärentämiseksi omaisuudenriistotarkoituksessa.
Hovioikeuden laamannin kanssa käyty puhelu 1995 >
Hovioikeuden tuomarin tuomiovirhe ja jääviys 1995 >
Korkeimman
oikeuden päätös 1995 ja jääviys asia >
8.11.1995
Korkeimmasta oikeudesta ei myönnetty
valituslupaa. Allekirjoittajana nuorempi oikeussihteeri Eva-Maria Anderzen,
joka toimi myös esittelijänä. Helsingin korkeimman oikeuden oikeusneuvos eli
jäsen oli tuolloin Ingvar
Krook jonka tytär Asa
Krook muutti 2 kk päätöksen jälkeen Lauttasaarentie 4:ään asumaan. Tytär
toimi myös juristina AsOy Lauttasaarentie 4ssä, sekä toimitti Lehikoisen lakimiehelle,
Kavoniukselle, vastineet Vaasan hovioikeudesta. Fax-papereiden reunassa lukee
"Vaasan hovioikeus". Ingvar
Krook oli tuolloin jo siirtynyt Vaasan hovioikeuden presidentiksi. Nämä
seikat (todisteet) eivät näyttäneet vaikuttavan tuomarin jääviyteen asiassa,
tai osoittamaan, että tuomion taustalla saattoi olla muita vaikuttimia kuin lain
kirjaimen mukainen tai edes "tuomarin harkintaan" perustuva oikeus.
Asiakirjamanipulaatioon ei KKO puuttunut mitenkään.
20.11.1995 leimattiin hovioikeudessa kantelu Ukko Kiviharjun esteellisyydestä
ja asunto-osakeyhtiölain vastaisesta päätöksestä. Kiviharju / Kyläkallion
henkilökohtaisen riidan vuoksi. Kyläkallio toimi Lehikoisen asianajajana.
Kantelu jätettiin tutkimatta. Pelattiin jälleen AsOy:n kavereiden pussiin.
Hovioikeuden tuomarin jääviys 1995 >
Prosessivirheet
1995 ja 2009 >
Valitus Euroopan Ihmisoikeustoimikunnalle 1997 >
EIT valitus tuhottiin paperimyllyssä 1997 >
Korkein
oikeus, tuomionpurku hakemus 1998 >
Risto Ryti todistaa yhtiöjärjestyksen oikeusvoiman 2000 >
Vastapuolen asianajaja tunnustaa teoillaan huolensa Yhtiöjärjestyksen
omistusoikeuden voimasta ja yrittää sen muuttamista mm. kiristämällä. Rytin
suhteen ovat, hänen omienkin sanojen mukaan olleet erinomaiset hovioikeuden
ja korkeimman oikeuden puolella.
Oikeusministeriön
esimies painostaa virkamiestä 2000 > Poliitikot astuvat kuvaan.
26.4, 10.5, 17.5. ja 22.5.2000 Oikeusministeriölle
tehty kantelu. OIKEUSMINISTERIÖ Osakeyhtiö Etelätuonti
VIITE: kirjeenne 26.4, 10.5, 17.5 ja 22.5.2000 ASIA: vahingonkorvaus ym.
25.5.2000 1424/75/2000 0M
Oikeusministeriön painostamalla
allekirjoitettu päätös on hyvin erikoinen. Oikeusministeriö kertoo
puuttuvansa vain ilmeisen virheellisiin viranomaisen toimiin. Mikä mahtaa
sitten olla "ilmeisen virheellistä", jos kyseessä oleva tuomio ei
sitä ole?
Hannu Lehikoisen muistio:
"Hallinto päällikkö XX (hallitussihteeri XX) oikeusministeriöstä
sanoi minulle, että kyllä kaikki nämä neljä professoria ovat oikeassa !!!
Teidän pitää nostaa syyte Suomen valtiota kohtaan hän tulee vastaamaan. Hän
sanoi, että esimies pakotti hänet kirjoittamaan tämän päätöksen alle viran
puolesta. Josta hän sanoutui irti hän on tällä hetkellä käräjäoikeuden
tuomareita."
Oikeusasiamiehen päätös 2007 > vertaa edellinen. Päätös
on yhtä epämääräinen ja viittaa sisällöltään myös taustalla tehtyyn sopimiseen.
Tästä ei ole tosin mitään näyttöä paitsi päätös itse.
Oikeusasiamiehet nimitetään poliittisin perustein ja heitä pystytään painostamaan poliittisten verkostojen kautta.
EIT
päätöksestä 2002 > Itse EIT päätös seikkailee tällä hetkellä jossain
mutta se sisältö kuvaillaan tässä.
Valituslupahakemus
KKO:lle 2006 >
KKO:n päätökseen liittyvää ylimielisyyttä 2009 >
osoittaa oikeuslaitoksen sisäisen, puolueellisen painostuksen vaikutuksen asiakasta
kohtaan
Asunto-osakeyhtiön kiristyskirje 2013 >
Asunto-osakeyhtiö tietää yhtiöjärjestyksen voiman ja pyrkii jatkuvin eri
painostuskeinoin saamaan yhtiöjärjestyksen muutettua sille edulliseksi, eli
omistusoikeuden siirrettyä itselleen kiistanalaisissa tiloissa.
Jatkuvaa henkistä pahoinpitelyä 2013 >
AsOy tekee Lehikoisen/Etelätuonnin toiminnan sietämättömäksi talossa, mm. haittaamalla liiketoimintaa monin eri tavoin.
Tunnustus
ja anteeksipyyntö kahdelta AsOyn osakkaalta > kyseessä on kaksi entistä AsOyn hallituksen
jäsentä, toinen oli hallituksen puheenjohtaja.
Omaan synninpäästöön tahtoa riitti mutta ei riittänyt enää kanttia tulla oikeuteen toistamaan kertomusta. Hyväveliverkosto olisi hylännyt luopioveljensä.
Todistusaineistoa johon raastuvanoikeuden asiallinen päätös perustuu Kaksi
kertaa sama asia tuomittu RO:ssa (tai KäO:ssa) Lehikoisen eduksi, molemmat on
käännetty hovissa päinvastaisiksi väärin perustein:
Osakekirjat
ja yhtiöjärjestys > Kiistaton omistusoikeus varastotiloihin
Osakasluettelo > Osoittaa omistusoikeuden varastotiloihin
Asunto-osakeyhtiölaki > Vahvistaa yhtiöjärjestyksen omistusoikeutta osoittavan lainvoiman
Pohjapiirustukset.
Oikeudelle esitetyt kolme versiota joista vain kaksi on hyväksytty
Rakennusvirastossa > Kiistaton näyttö liikkeiden varastotilojen koosta ja sijainnista rakennuksen kellarikerroksessa. Vastapuoli on mm. tuonut oikeuteen
harhauttavia suunnittelupiirroksia todisteina. Näitä hovioikeuden tuomari tutki ilmeisen mieluusti virallisten
todisteiden sijasta. Vääristä tai harhauttavista todisteista saisi normaali
tapauksessa tuomion. Mitä oikeuslaitos sanoo tuomarista joka ohittaa omistusoikeuden kirjaavat dokumentit ja lukee perusteluissaan
rakennusviraston epäviralliseksi todistamaa muutospiirrosta?