Hakemus Korkeimmalle oikeudelle 1998. Oikeuden ja kohtuuden periaate ei Suomessa näytä toteutuvan.s2 Sivulla 1 (yläpuolella) peitetty nimi on "Asunto-osakeyhtiö Lauttasaarentie 4", joka on jutussa vastapuolena. s3 s4 Hovioikeus ei velvoittanut AsOy Lauttasaarentie 4:ää osoittamaan Lehikoiselle / Etelätuonnille kuuluvia varastotiloja. Asiallinen kysymys kuuluu, MIKSI EI? Vastaus saattaisi olla, että koko talossa ei muualla kuin kellarissa, ole sellaisia tiloja osoitettvaksi ja niistä AsOy ei halua luopua koska se on vuokrannut ne ulkopuoliselle yritykselle omaan laskuunsa. s5 s6
Hovin päätös oli virheellinen ja sekava, johon tässä Korkeimmalle oikeudelle osoitetussa muutoksenhaussa viitataan. Oikeustie Suomessa on oikeusistuinten puoleta päättynyt umpikujaan. Asiaa ei voitu jatkaa muualla kuin EU:n Ihmisoikeustoimikunnassa (Commisiion of human rights). Nimikkeiksi tulivat Ihmisoikeuksien loukkaus ja Omistusoikeuden loukkaus ja korvausten piiriin joutui Suomen valtio. EIT hoiteli kuitenkin asian omalla kyseenalaisella tavallaan> Valitushakemuksia on Suomen osalta kertynyt Euroopan ihmisoikeustoimikunnalle 3160 kpl vuosina 1959-2011. Vuonna 2011 ihmisoikeusloukkauksia koskevia hakemuksia tehtiin 491 kpl. HS. Valtiotieteiden maisteri Kimmo Saarikko kertoo 7.12.2013: "Suomalainen oikeuslaitos vuotaa valitusten virtana Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen. Suomi on saanut ihmisoikeustuomioistuimelta moninkertaisesti tuomioita verrattuna muihin Pohjaoismaihin. Asukasmäärään verrattuna suhteutettuna Suomi on samoilla lukemilla Venäjän kanssa." Suomi ei pysty kunnioittamaan luotettavasti ihmisoikeuksia. Miten Suomen oikeuslaitos näissä asioissa toimii vai toimiiko se puolueellisesti ja jos niin miksi? Liittyykö tämä oikeuslaitoksen yleiseen moraaliseen rappiotilaan josta on paljon kirjoiteltu? Tämä Lehikoisen oikeustapaus on vain yksi esimerkki oikeuden tavasta lakaista kollegiaalisesti oikeus sekavien oikeustermien ja "ei aiheuta toimenpiteitä" maton alle Suomessa. |