Ensimmäinen prosessivirhe tapahtuu 1995. Kun tapaus meni hovioikeuteen. 20.1. Lehikoinen kyseli asianajajan pyynnöstä, joko tapaus olisi jaettu esittelijälle (Lehikoisen henkilöhaastattelu Voice 46). Esittelijä oli hakenut sen jo kolmen päivän sisällä. Esittelijä oli sama kuin ensimmäisessä käsittelyssä. Tämä on kiellettyä joten asiasta valitettiin. Juttu oli siihen mennessä ehtinyt jo välipäätökseen, joten siihen mennessä käsittelyssä oli tapahtunut jo prosessivirhe. Esittelijä vaihdettiin vasta tämän jälkeen.
Tämä uhkaus kertoo toisesta prosessivirheestä. Siinä hovioikeus on antanut asunto-osakeyhtiölle lisäaikaa valituksen jättämiseksi v. 2009. Sellainen on selkeää toisen osapuolen suosimista. Määräaika on oltava kaikille sama.
Kun Lehikoisen lisäaineisto myöhästyi vuonna
1995 hovioikeudessa, aineisto hylättiin.
Lehikoinen kertoo asian myös sähköpostissa seuraavin sanoin: "Vaimoni siskon tyttö oli Hovissa esittelijänä. Hän toi meille vastauksen kysymykseen, voiko saada ylimääräistäkäsittelyä tuomioon, jossa vastapuolen valituskirjelmä on toimitettu hovioikeuteen määräajan umpeutumisen jälkeen: "Ei Etelätuonti Oyn kannata tuhlata tähän juttuun EUROKAKAAN". Professorit sanoi, sitä vastapuolen valituskirjelmää ei olisi pitänyt enää käsitellä lainkaan. Alioikeuden tuomio olisi tullut hyväksyä kaikilta osin".
Peli olisi vihelletty siitä poikki ja oikeus olisi voittanut.
Tämä oli selkeä prosessivirhe mutta sekään ei ole aiheuttanut tuomionpurkua. Puolueellinen hovioikeuden tuomari antaa erioikeuksia eri osapuolille ja sen lisäksi puoltaa toista osapuolta päätöksessään selkeästi osoitettavalla tavalla.
Tekeepä Lehikoinen mitä tahansa, tuomio ei tule muuttumaan, koska näin on kavereiden kanssa sovittu. Tämä vastaa hovioikeuden tuomarin Lehikoiselle sanelemaa suoraa uhkausta.