Uskon suomalaiseen oikeuteen MUTTA vain silloin kun sen tulkitsijat ovat lakia ja säädöksiä noudattavia, tasapuolisia, moraalisesti oikeudenmukaisia, vastuun kantavia tuomareita (yleensä ovat kokemukseni mukaan). Ns. tuomarin harkitavaltaa tulee käyttää vasta kun laki ei anna keinoja ratkaista kyseistä asiaa lain ohjaamalla tavalla.
Hannu Lehikoisen tapauksessa on olemassa Asunto-osakeyhtiölaki ja sen valtuuttama yhtiöjärjestys, sekä oikeudessa käytettävissä ollut, virallinen pohjapiirros Asunto Oy Lauttaraasentie 4:n kiistellyistä kellariotiloista. Kuinka ne on voitu ohittaa "laillisin" keinoin ja jättää päätös "tuomarin harkintavallan" nimissä? Tällöin tuomari on korottanut itsensä lain yläpuolelle, joka ei liene kovinkaan oikeudenmukaista lainkäyttöä.
Jos kaksi kertaa asiakirjoihin ja lakiin perustuva tuomio muutetaan harkintaan tai jopa asiakisrjaväärennökseen perustuvaksi tuomioksi on tuomitsijoissa jotain vialla. Vian nimi on ilmeinen tuomarin puolueellisuus.
Hovin päätöksiä ja ja korkeimman oikeuden siunaamia päätöksiä on kommentoitu oikeusoppineiden puolelta useampaan otteeseen ja todettu päätökset virheellisiksi. Silti päätöstä ei saada Suomessa tai EITissä purettua. Vastassa ei ole laki ja oikeus, vaan liian vahva hyväveliverkosto jossa veljekset toinen toistaan suojelevat virkavirheitä peitellen. Vieläkö joku kuvittelee elävänsä oikeusvaltiossa jos tällaista pääsee tapahtumaan oikeuden nimissä?
Puoltavat lausunnot ja dokumentit:
- Edellisen omistajan todistus kellarin varastotilojen omistajasta >
- Omistusoikuden osoittavat asiakirjat >
- Asunto-osakeyhtiölaki >
- Raastuvanoikeuden ensimmäinen päätös 1989 >
- Korkeimman oikeuden esittelijän Gert Johanssonin ja KKO:n edustajien mielipide v 1990 >
- Raastuvanoikeuden toinen puoltava päätös 1993 >
- Hovioikeus ja oikeustieteen professorin lausunto tuomioista >
- Hovioikeuden laamannin kanssa käyty puhelu >
- Vaasan hovioikeuden pj:n lausuma Helsingin päätöksestä >
- Tunnustus ja anteeksipyyntö kahdelta AsOyn osakkaalta >
-
Leif Bergin mielipide EIT päätöksestä 2002 >
Subjektiivinen oikeus Wikipedia >
Hakemisto >
Aloitussivulle>